SUHDANNELUONTEISET KORJAUSAVUSTUKSET
Valtiontalouden tarkastusvirasto tekee tuloksellisuustarkastusta, jossa arvioidaan vuosina 2009 ja 2010 asuntoyhteisöille myönnettyjen suhdanneluonteisten korjausavustusten toimivuutta. Kysely on osa tuloksellisuustarkastuksen tiedonhankintaa.

Tuloksellisuustarkastus kohdistuu vuosina 2009 - 2010 voimassa olleeseen suhdanneavustusjärjestelmään (ks. tarkemmin laki suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin (178/2009)). Tarkastuksen kohteena eivät ole asuntoyhteisöt, joten niihin ei tulla kohdistamaan tarkastuksen yhteydessä vastuuta.

Pyydämme vastaamaan kyselyyn sellaista isännöitsijää, jolla on kokemusta ko. avustuksista. Pyydämme vastausta siitäkin huolimatta, etteivät isännöimänne asuntoyhteisöt saaneet suhdanneavustusta. Kysely on lähetetty kaikille Isännöintiliiton jäsenyrityksille ja jäsenyhdistysten henkilöjäsenille.

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20 minuuttia. Tähdellä merkityt kysymykset ovat pakollisia. Pyydämme vastausta kyselyyn 15.11.2013 mennessä.

Kyselyllä saatuja tietoja käsitellään luottamuksellisesti. Tietosuojaselosteen saa pyydettäessä valtiontalouden tarkastusvirastosta.

Lisätietoja tarkastuksesta ja kyselystä antaa tarvittaessa projektiasiantuntija Isamaria Räsänen, GSM: 050 66237, sähköposti: isamaria.rasanen@vtv.fi.

1. Vastukset analysoidaan nimettöminä. Pyydämme yhteystietoja mahdollista lisätiedustelua varten. *
Yritys / Organisaatio
Etunimi
Sukunimi
Sähköposti
Puhelin

Taustatiedot

2. Missä päin Suomea toimitte isännöitsijänä? *

3. Kuinka monen asuntoyhteisön isännöitsijänä toimit? *
asuntoyhteisöjen lkm

Suhdanneluonteisten korjausavustusten saaminen

Suhdanneavustuksia myönnettiin vähintään kaksi asuinhuoneistoa sisältäville asuinrakennuksille. Avustussumman suuruus oli aluksi 10 % hyväksyttävistä kustannuksista, eikä avustettavia toimenpiteitä ollut rajattu. 1.9 - 31.12.2010 avustussumman suuruus oli puolestaan 15 % hyväksyttävistä kustannuksista, minkä lisäksi avustettavien toimenpiteiden tuli olla sellaisia, joilla parannettiin asuinrakennusten energiatehokkuutta, vähennettiin haitallisia päästöjä tai otettiin käyttöön uusiutuvia energialähteitä.

4. Saivatko isännöitsemänne asuntoyhteisöt 10 %:n suhdanneavustusta ja/tai 15 %:n energiapainotteista suhdanneavustusta vuosina 2009-2010 ? *

Suhdanneluonteisten korjausavustusten saaminen

5. Kuinka moni isännöimänne asuntoyhteisö sai 10 %:n suhdanneavustusta *

6. Kuinka moni isännöimänne asuntoyhteisö sai 15 %:n energiapainotteista suhdanneavustusta? *

Suhdanneluonteisten korjausavustusten käyttö

7. Toteutettinko isännöimissänne asuntoyhteisöissä vuosina 2009-2010 enemmän korjaushankkeita verrattuna edeltäneisiin vuosiin? *

8. Jos mahdollista, arvioikaa prosentteina isännöitsemienne asuntoyhteisöjen korjaushankkeiden määrä nousua vuositasolla suhdanneavustuksen seurauksena vuosina 2009 ja 2010.
korjaushankkeiden määrän nousu (%)

9. Kuinka ratkaiseva tekijä suhdanneavustus oli korjaushankkeiden aloittamisessa ja toteuttamisessa vuosina 2009 ja 2010? *

10. Aloitettiinko korjaushankkeiden toteuttaminen yleensä ennen kunnalta saatua suhdanneavustuspäätöstä? *

11. Olivatko suhdanneavustuksilla toteuteut korjaushankkeet tyypillisimmin: *

12. Voitte kommentoida halutessanne sanallisesti toteutettujen korjaushankkeiden raskautta.

Korjausrakentamisen markkinat

13. Pyydettiinkö suhdanneavustusta saaneiden urakoiden osalta tarjouspyyntöjä aikaisemmin tuntemattomilta urakoitsijoilta: *

14. Saatiinko suhdanneavustusta saaneiden urakoiden osalta urakkatarjouksia aikaisemmin tuntemattomilta urakoitsijoilta: *

15. Kasvoiko vai vähenikö saatujen urakkatarjousten keskimääräinen lukumäärä urakkaa kohti suhdanneavustusjärjestelmän voimassaolon aikana vuosina 2009 ja 2010? Oliko siis vaikeampi saada urakoitsijaa? *

16. Nousivatko korjaushankkeiden urakkahinnat vuosina 2009-2010? *

17. Jos vastasit edellisessä kysymyksessä urakkahintojen nousseen, kuinka paljon urakkahinnat keskimäärin nousivat? (Arvioi prosentteina)
urakkahinnat nousivat (%)

18. Tuliko korjausrakentamisen markkinoille suhdanneavustuksen seurauksena: *
huomattavasti
jonkin verran
ei lainkaan
määrä väheni
en osaa sanoa
uusia suomalaisia yrityksiä
uusia ulkomaisia yrityksiä

Korjaushankkeiden laatu

Alunperin 10 prosentin avustusta oli tarkoitus myöntää korjaushankkeille, jotka oli aloitettu aikavälillä 1.2.2009-31.12.2009. Lisäksi hankkeiden tuli olla valmiita viimeistään vuoden 2010 loppuun mennessä. Alkuperäistä aikarajaa muutettiin kuitenkin kaksi kertaa. Ensimmäisessä muutoksessa 10 prosentin avustuksia voitiin myöntää vielä vuoden 2010 maaliskuun loppuun saakka. Myös korjaustyöt pystyi aloittamaan vielä vuoden 2010 maaliskuun loppuun saakka. Töiden tuli olla puolestaan valmiita vuoden 2011 maaliskuun loppuun mennessä. Lisäksi huhtikuun alusta 2010 joulukuun 2010 loppuun saakka oli haettavissa 15 prosentin energiapainotteista suhdanneavustusta.

Toisessa suhdanneavustusjärjestelmän muutoksessa muutettiin vielä kerran suhdanneavustusjärjestelmän aikarajoja. 10 prosentin avustusten myöntämispäätöksiä tehtiin vuoden 2010 elokuun loppuun saakka. 15 prosentin avustuksia oli puolestaan haettavissa syyskuun alusta alkaen vuoden 2010 loppuun saakka. Korjaustoimenpiteiden valmistumisen takaraja pidettiin toisessa muutoksessa ennallaan, eli töiden tuli olla valmiita vuoden 2011 loppuun mennessä.


19. Koettiinko seuraavat suhdanneavustusjärjestelmän muutokset selkeiksi vai sekaviksi: *
1 = erittäin sekava
2 = sekava
3 = ei vaikutusta
4 = selkeä
5 =erittäin selkeä
voimassaoloajan aikarajojen muutokset?
asetuksella määritellyt korjaustoimenpiteet, jotka pystyivät saamaan 15 %:n energiapainotteista suhdanneavustusta?

20. Olivatko seuraavat suhdanneavustusjärjestelmän muutokset positiivisia toteutettavien korjaushankkeiden kannalta: *
1 = erittäin negatiivinen
2 = negatiivinen
3 = ei vaikutusta
4 = positiivinen
5 = erittäin positiivinen
voimassaoloajan aikarajojen muutokset
asetuksella määritellyt korjaustoimenpiteet, jotka pystyivät saamaan 15 %:n energiapainotteista suhdanneavustusta

21. Voit vielä halutessasi kommentoida sanallisesti suhdanneavustusjärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutusta asuntoyhteisöjen toimintaan ja toteutettaviin korjaustoimenpiteisiin:

Korjaushankkeiden laatu

22. Jouduttiinko suhdanneavustusta saaneiden korjaushankkeiden osalta yleensä nopeuttamaan korjaushankkeen seuraavia prosesseja verrattuna "normaaliin" tilanteeseen, jossa ei olisi ollut avustusta: *
kyllä, huomattavasti
jonkin verran
ei (suhdanneavustuksella ei ollut merkitystä aikataluun)
päätöksenteko
suunnittelu ja valmistelu
toteutus

23. Olivatko suhdanneavustusta saaneet korjaushankkeet yleisesti mielestänne *
kyllä
ei
en osaa sanoa
suunnitelmallisia (verrattuna normaaliin korjaushankkeeseen)?
korjaustarpeiltaan kiireellisimpiä?

24. Syrjäyttivätkö ja viivästyttivätkö suhdanneavustuksia saaneet korjaushankkeet joitakin asuntoyhteisössä aiemmin suunniteltuja ja valmisteltuja korjaushankkeita? *

25. Voit halutessasi kommentoida sanallisesti korjaushankkeiden suunnitelmallisuutta.

Korjaushankkeiden laatu

26. Verrattuna "normaaliin", ilman suhdanneavustusta toteutettavaan korjaushankkeeseen oliko suhdanneavustuksilla toteutettujen korjaushankkeiden lopputuloksen laatu *

27. Voit halutessasi kommentoida sanallisesti korjaushankkeiden lopputulosten laatua.

Erityisesti energiapainotteisia suhdanneluonteisia korjauavustuksia koskien
1.9.2010 - 31.12.2010 myönnettiin 15 %:n suuruista korjausavustusta korjausrakennustoimiin, joilla oli asuinrakennusten energiatehokkuutta parantava tai haitallisia päästöjä vähentävä vaikutus taikka joilla otettaisiin käyttöön uusiutuvaa energiaa. Korjaustoimenpiteiden tuli olla toteutettu viimeistään 31.12.2011. Valtioneuvoston asetuksella (1072/2009) säädettiin tarkemmin avustettavista toimenpiteistä.

28. Energiapainotteisen 15 %:n suhdanneavustuksen myöntämisvaltuus oli yhteensä 37 milj. euroa. Myöntämisvaltuudesta jäi kuitenkin käyttämättä noin 8,3 milj. euroa. Mikä oli mielestänne syy sille, että 15 %.n energiapainotteisille suhdanneavustuksille varattua määrärahaa ei käytetty kokonaan? *

Suhdanneluonteisten korjausavustusten tavoitteiden toteutuminen

29. Edesauttoivatko suhdanneluonteiset korjausavustukset asuntoyhteisöjä omaksumaan suunnitelmallisempaa ja pitkäjänteisempää korjausrakentamisen kulttuuria? *

30. Auttoivatko suhdanneavustukset pienentämään asuntoyhteisöjen korjausvelkaa? *

31. Voit kommentoida vielä halutessasi vapaasti suhdanneavustusten vaikutusta asuntoyhteisöjen korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Suhdanneluonteisten korjausavustusten tavoitteiden toteutuminen

32. Kuinka hyvin suhdanneluonteisella korjausavustuksella edistettiin kaikkiaan seuraavia tavoitteita: *
Erittäin hyvin
Hyvin
Heikosti
Ei lainkaan
En osaa sanoa
rakennusalan työllisyyden ylläpito ja lisääminen
rakennuskannan laadun parantaminen ja ylläpito

33. Mitkä olivat mielestänne suhdanneavustuksen merkittävimmät vaikutukset? *

Yleiset kommentit

34. Voit vielä halutessasi antaa yleisiä kommentteja liittyen suhdanneavustuksiin tai käsillä olevaan kyselyyn.

Kysely päättyy tähän. Kiitos vastauksista!
(Sivu 1 / 1)